Aika: ma 26.8. 2024 klo 10 – 18
Paikka: Tieteiden talo, sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki
AFinLA ryn viisikymmenvuotista historiaa käsittelevä teemaverkosto järjestää yksipäiväisen, kaikille avoimen tapahtuman, jossa tarkastellaan yhdistyksen toimintaa 1970-luvulta 2020-luvulle.
Aika: ma 26.8. 2024 klo 10 – 18
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Sali 505 Helsinki
Valitettavasti emme pysty järjestämään osallistumista etäyhteyden kautta käytännön ongelmien vuoksi.
Tieteiden talolla on mahdollista nauttia omakustanteisesti lounas ja kahvit.
Kutsupuhujaksemme on lupautunut suomalaisen kielitieteen historiaa monipuolisesti tarkastellut professori emeritus Fred Karlsson. Hänen esityksensä ”Prenataalinen AFinLA Turun näkökulmasta” valottaa yhdistyksen syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Mukana ohjelmassa on AFinLA ryn hallituksen tervehdys, 11 muuta esitystä sekä yhdistyksen toimintaa valottava paneelikeskustelu.
Suunnitteilla on myös vuonna 2025 julkaistava AFinLA ryn historiaa kartoittava julkaisu. Tarkka ohjelma on liitteessä.
Tervetuloa!
AFinLA ryn historiateemaverkosto
Hannele Dufva, Paula Kalaja, Anna Mauranen, Maisa Martin, Katja Mäntylä, Minna Suni
OHJELMA
| 10.00- 10.10 | Avaussanat Hannele Dufva AFinLA ryn hallituksen tervehdys Maria Kok |
| 10.10-11.10 | Prenataalinen AFinLA Turun näkökulmasta Fred Karlsson AFinLA perustettiin Turun yliopiston 50-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä 11. huhtikuuta 1970. Puheenvuorossani taustoitan tätä tapahtumaa. Käynnissä oli Suomen kielitieteen suurin murros, joka alkoi noin vuonna 1965 ja jatkui vuoteen 1980, jolloin (ensimmäinen) tutkinnonuudistus astui voimaan. Sisällöllisen murroksen käynnistivät turkulaistutkijat Nils Erik Enkvist, Paavo Siro ja Kalevi Wiik. Turussa syntyi 1960-luvulla myös ajatus kieli-instituuteista, joista käännöstiede ponnisti alkuun 1980-luvulla. Suuresti 1960-luvun muutosprosessiin vaikutti myös valtiovalta tiede- ja koulutuspoliittisine toimenpiteineen. AFinLA perustaminen oli ensimmäinen askel Suomen kielitieteen infrastruktuurin uudistamisessa. Mutta miksi ja miten tämä tapahtui nuorissa ja pienissä Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa eikä maan johtavassa eli Helsingin yliopistossa? |
| AFinLA ry: Toimintaa Suomessa ja maailmalla (pj Hannele Dufva) |
| 11:10 – 11:30 | Pääpiirteitä AFinLAn (yhdistys)historiasta eri vuosikymmeninä Hannele Dufva Taustoitan esityksessäni lyhyesti AFinLAn ryn toimintaa eri vuosikymmeniltä. Esittelen symposiumeissa ja julkaisuissa esillä olleita tutkimuskohteita sekä mainitsen keskeisiä yhdistyksen piirissä vaikuttaneita toimijoita eri vuosikymmeniltä. Samalla pohdin millaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen yhdistyksen toiminta on tähdännyt ja millaisissa verkostoissa se on toiminut. |
| 11:30 – 11:50 | Keskuksia ja periferioita – AFinLA kansainvälisissä järjestöissä Anna Mauranen Pohdiskelen tässä esityksessä tieteenalan ja järjestöjen dynamiikkaa AFinLAn ja suomalaisen soveltavan kielentutkimuksen kannalta. Oman alansa järjestönä AFinLA on kunnioitettavassa iässä –kansainvälinen yhteistyöjärjestö AILA perustettiin 1964 ja AFinLA seurasi ripeästi jo kuusi vuotta myöhemmin. Soveltava kielitiede on toki vanhempi kuin tutkijoiden järjestöt, kuten yleensäkin tieteen piirissä. Niinpä on hyvä syy olettaa, että soveltava kielitiede on käsitteellistetty ja tunnettu tutkijoiden joukossa jo aiemmin kuin 1920-luvulla, jolloin se mainitaan tiettävästi ensimmäistä kertaa organisaation yhteydessä: the Linguistic Society of America julisti yhdeksi lingvistiikan ydinalueeksi soveltavan kielentutkimuksen, jonka tehtävä oli tutkia kieltä yhteiskunnallisesti relevanteista näkökulmista ja toimia aktiivisesti kielellisissä kysymyksissä yhteiskunnan hyväksi. Sata vuotta ei tätä periaatetta ole muuttanut, vaikka organisaatiot ovat moninaistuneet, moninkertaistuneet ja kansainvälistyneet. Kansainvälisissä tiedejärjestöissä näkyy vahvasti keskeisten länsimaiden dominanssi, joka ei suoraan seuraile taloudellista tai poliittista valtaa. Kielentutkimuksessa, myös soveltavassa, Yhdysvallat paistattelee keskiössä, jota aika ajoin hiukan siirtää ja tasapainottaa keskeisten länsieurooppalaisten maiden aktiivisuus. |
11:50 – 12: 50 Lounastauko
| AFinLA: tutkimuksen kohteita ja toiminnan teemoja (pj. Minna Suni) |
| 12:50 – 13:10 | Kielitaidon arviointitutkimus ja arviointien kehittäminen – yksi Suomen soveltavan kielitieteen ydinalueita Ari Huhta, Mirja Tarnanen ja Maisa Martin Esityksemme luo katsauksen kielitaidon arvioinnin kehitykseen osana maamme soveltavaa kielentutkimusta ja AFinLAn toimintaa. Alue on ollut keskeinen osa soveltavaa kielentutkimusta ja AFinLAn toimintaa aivan yhdistyksen alusta lähtien, mistä on osoituksena ylioppilastutkinnon kielten kokeiden uudistusta käsittelevä yhdistyksen ensimmäinen vuosikirja. Kansainvälisyys on ollut olennainen osa suomalaista kielitaidon arviointitutkimusta ja julkaisutoimintaa ainakin 1980-luvun alkupuolelta lähtien, joten kansainvälisten tieteellisten tilaisuuksien järjestäminen, yhteishankkeet ja yhteisjulkaisut ovat alalle tyypillisiä. Teemme esityksessämme analysoivan katsauksen alueen merkittävimpiin hankkeisiin ja tuloksiin 1970-luvulta lähtien kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten aikaisempi työ on mahdollistanut uudet avaukset sekä kansallisesti että kansainvälisesti. |
| 13:10- 13:30 | Suomi ensimmäisenä ja toisena kielenä AFinLAn historiassa Maisa Martin Soveltava kielitiede sisältää ison joukon teemoja ja suuntauksia, mutta kielenoppiminen ja -opetus ovat olleet AFinLAn toiminnan keskiössä koko 50 vuoden ajan. Alkuaikoina Suomi toisena kielenä -nimistä alaa ei ollut vielä olemassakaan, kun taas äidinkielen oppimista ja opetusta pohdiskeltiin vieraiden kielten ohella. Myöhemmin, etenkin 1990-luvulta alkaen suomi toisena kielenä nousi keskeiseen asemaan ja äidinkielestä keskustelu väheni.Käsittelen esityksessäni näiden kahden kielimuodon yhteistyötä ja eriytymistä 1970-luvulta nykypäivään ja tämän kehityskulun näkymistä AFinLAn toiminnassa. |
| 13:30 – 13:50 | Soveltavaa kielentutkimusta AFinLAn Työelämän kielen teemaverkostossa Suvi Honkanen & Riikka Nissi AFinLA perustettiin 1970 erityisesti kieltenopetuksen tarpeisiin (Huhta & Lappalainen, 2021). Yhdistyksen toiminta keskittyikin alusta alkaen vahvasti kielen oppimisen ja arvioinnin tutkimukseen. Vuonna 2016 perustetun Työelämän kielen teemaverkoston tavoitteena oli tuoda niiden rinnalle uudenlaisia tarkastelukohteita. Verkoston ideana oli koota yhteen tutkijoita, opettajia, opiskelijoita ja ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita kielenkäytöstä työelämän konteksteissa, ja edistää näin myös työelämän kieleen liittyvän tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Esityksessämme valotamme Työelämän kielen teemaverkoston kymmenvuotista historiaa ja erityisesti sen alkuvaiheita. Pohdimme, minkälaisiin tutkimuksellisiin ja koulutuksellisiin jatkumoihin verkosto kiinnittyi ja minkälaisia ominaispiirteitä ne ovat rakentaneet suomalaiseen työelämän kielen tutkimukseen. Pohdimme myös verkoston piirissä tehdyn tutkimuksen suhdetta kansainväliseen työelämän kielen tutkimukseen. |
13:50 – 14:20 Kahvitauko
| Soveltava kielitiede kielentutkimuksen kentässä (pj. Anna Mauranen) |
| 14:20 – 14:40 | Soveltava kielitiede tieteen vaikuttavuusvaatimuksen näkökulmasta Arto Mustajoki & Urpo Nikanne Tarkoituksenamme on sijoittaa soveltavan kielitieteen konsepti laajempaan tiedepoliittiseen kehykseen. Lähdemme yleisestä tieteen vaikuttavuuden vaatimuksesta, jota suuriäänisimmin saamme kuulla tieteen tärkeimmän rahoittaja eli valtiovallan edustajilta. Poliitikot ja joskus virkamiehetkin katsovat, että heidän velvollisuutenaan on huolehtia, että kansalaiset saavat mahdollisimman hyvän vastineen veroilleen. Tässä yhteydessä on hyvä tiedostaa, että tieteen tekemisen käytännön tavoitteita ja sovelluksia (jotka kuuluvat tieteen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen) korostetaan eniten totalitaarisissa yhteiskunnissa. Pohdimme esityksessämme, onko soveltavalla kielitieteellä jossain määrin samankaltainen eetos kuin yleisessä tieteen vaikuttavuusdiskurssissa ja onko kielitieteellä sellaisia vaikuttavuuden aspekteja, joita ei kovin usein näy sovellettavan kielitieteen tavanomaisessa sisällössä |
| 14:40 – 15:00 | Ulkopuolella vai ytimessä? Viittomakielen akateemisen oppialan synty ja identiteettikriiseily soveltavan ja yleisen kielentutkimuksen sekä edunvalvonnan kentillä Tommi Jantunen Viittomakielen akateeminen oppiala on syntynyt runsaan neljänkymmenen vuoden aikana soveltavan ja yleisen kielentutkimuksen historiallisesti ristivetoiselle kentälle: tutkimus käynnistyi ”yleisenä” Helsingissä 1980-luvulla ja vakiintui etenkin Jyväskylän”soveltavaan” kontekstiin vuoden 2010 tienoilla. Samalla viittomakielen akateemisen oppialan luonnetta on muokannut poliittinen edunvalvonta, joka on säännöllisesti korostanut tutkimustiedon välitöntä hyödynnettävyyttä ja myös asettanut tutkimusteemoja. Kasvaminen akateemiseksi toimijaksi näistä lähtökohdista ei ole ollut kriisitöntä. Esityksessäni luon katsauksen viittomakielen akateemisen oppialan syntyyn ja siinä näkemiini merkkipaaluihin. Tämän jälkeen pohdin lähemmin alan identiteettikriisiä etenkin siitä näkökulmasta, miten ala on (epä)onnistunut tasapainoilemaan kielentutkimuksen poteroissa ja miten se on luovinut ja ottanut suuntaa edunvalvonnan asettamien vaateiden vesillä. |
| 15:00 – 15:20 | Instituutio vai tieteenala edellä? Näkökulmia suomalaiseen soveltavaan kielentutkimukseen Mia Halonen & Taina Saarinen Esitelmässämme analysoimme ja pohdimme soveltavan kielentutkimuksen luonnetta ja asemaa suomalaisessa korkeakoulukontekstissa alan merkittävien tutkijoiden näkemysten valossa. Aineistomme on kerätty Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen Jyväskylä Applied Language Studies (JALS) -hankkeessa vuosina 2015 ja 2016. Aineisto koostuu 14:stä alan toimijan haastattelusta ja AFinLAssa 2015 pidetystä paneelikeskustelusta Soveltava kielitiede Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Keskitymme tieteenalan ja tutkimusalan sekä soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen erontekoihin. Tarkastelemme myös tieteenalan, instituutio(ide)n ja organisaatioiden suhdetta ja sitä, miten ”yhteiskunnallinen relevanssi” liittyy näihin keskusteluihin. Lisäksi keskustelemme eri yliopistojen asemasta suomalaisessa soveltavan kielentutkimuksen kentässä. |
Jaloittelutauko
| AFinLA: Kehityskaaria ja tulevaisuuden näkymiä (pj. Maisa Martin) |
| 15:25 – 15:45 | Kielipolitiikkaa AFinLAn piirissä Minna Suni Käyn katsauksessani tiivisti läpi, millaiset kielipoliittiset teemat ovat vuosien varrella saaneet AFinLAn tapahtumissa ja julkaisuissa tilaa ja näkyvyyttä. Ohessa teen hieman havaintoja yhdistyksen omistakin kielipoliittisista valinnoista – etenkin siitä, millä kielillä sen toiminnasta on viestitty ja millä kielillä tieteellistä keskustelua on eri tapahtumissa ja julkaisuissa käyty. Tarkastelu voi antaa pohjaa sen pohtimiselle, voiko ja haluaako AFInLA yhdistyksenä asemoitua myös kielipoliittisena toimijana vai tarjota lähinnä foorumin tätä aihepiiriä koskevalle tieteelliselle keskustelulle. |
| 15:45 – 16:05 | Digitalisaation hiipiminen sihteerin kansioihin ja rahastonhoitajan kukkaroon Riikka Ullakonoja, Maija Lappalainen & Sanna Mustonen Esitelmämme käsittelee AFinLA:n historiaa toimihenkilöiden näkökulmasta, keskittyen lähinnä aikaan 2010-luvun vaihteessa verraten sitä tähän päivään. Pohdimme mm. miten teknologiakehitys on vaikuttanut yhdistyksen toimintaan. Aineistona ovat AFinLA:n sihteerin (2008-2012) ja rahastonhoitajien (2009-2024) omat arkistot ja muistelmat. Keskitymme 2010-luvun vaihteeseen, aikaan ennen Zoomeja ja Teamseja, jolloin kokoukset järjestettiin pääasiassa paikan päällä ja mukaan tarvittiin tietokoneen lisäksi piirtoheitinkalvoja, monisteita ja kahvitarjoilu. Poikkeustapauksissa kokoukset pidettiin sähköpostikokouksina. Pikkuhiljaa digitalisaatio alkoi näkyä paitsi kokouksissa, myös julkaisuissa: uusi sähköinen julkaisusarja AFinLA-e (nyk. AFinLA-teema) perustettiin painetun vuosikirjan rinnalle vuonna 2009. |
| 16:05 – 16:25 | AFinLA 2045: Soveltavan kielitieteen tulevaisuuden historiaa Venla Rantanen ja Karoliina Inha On vuosi 2045. Esityksessämme teemme katsauksen Suomen soveltavan kielitieteen kehityskulkuun viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Vertaamme tapahtunutta Sitran jo 2020-luvulla esittelemiin tulevaisuuden megatrendeihin. Niihin kuuluvat esimerkiksi havahtuminen lajien välisten suhteiden merkityksellisyyteen ja kasvanut kahtiajako ilmastokysymyksissä. Luottamus instituutioiden, kuten yliopistojen, tuottamaan tietoon on heikentynyt ja tarve rakentavalle keskustelulle ja diplomatialle on korostunut. Pohdimme esityksessämme trendeiksi nousseita teemoja, tutkimushankkeiden rakenteita ja tieteen kiinnittymistä yhteiskunnalliseen keskusteluun soveltavassa kielitieteessä. Nostamme esimerkeiksi AFinLA VIIXV syyssymposiumissa esiteltyjä tutkimushankkeita. Historiakatsauksen tarkoituksena on kriittisesti pohtia soveltavan kielitieteen roolia yhteiskunnassa nyt ja jatkossa. Esityksessä kaksi väitöskirjatutkijaa nostaa keskusteluun omia näkemyksiään soveltavan kielitieteen kestävästä tulevaisuudesta. |
Jaloittelutauko
| 16:30 – 17: 30 Panelikeskustelu Minä, AFinLA ja soveltava kielitiede Keskustelua johdattelevat Paula Kalaja ja Katja Mäntylä. Mukana kertomassa omia näkökulmiaan ovat Matti Leiwo, Hilkka Stotesbury ja Karoliina Inha. |
17:30 – 17:35 Päätössanat