Pro gradu -tutkielma käsittelee kuudesluokkalaisten toimijuutta ruotsin kielen oppimisessa. Toimijuudella ymmärretään oppilaan kykyä ja halua ohjata omaa oppimistaan hyödyntämällä aktiivisesti oppimisympäristön tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Tutkimus pohjautuu sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen ja ekologiseen käsitykseen kielenoppimisesta.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä käsityksiä kuudesluokkalaisilla on toimijuudestaan ruotsin oppimisessa sekä mitä käsityksiä opettajilla on ilmiöstä, ja kuinka he pyrkivät edistämään oppilaiden toimijuuden kehittymistä opetuksessaan. Lähestyn oppilaan toimijuutta mm. selvittämällä millainen kuva oppilaalla on itsestään oppijana, millaisia tehtävätyyppejä hän pitää hyödyllisinä oppimiselle, millainen rooli hänellä on mielestään oppitunneilla sekä mitkä asiat vaikuttavat hänen toimijuuteensa positiivisesti ja mitkä negatiivisesti. Tutkimuksen lopuksi myös vertailen oppilaiden ja opettajien käsityksiä toimijuudesta.
Tutkimusaineisto on kerätty kolmelta eri oppilasryhmältä (yht. 59 oppilasta) kolmesta eri koulusta Pirkanmaan alueelta sekä heidän ruotsinopettajiltaan. Oppilaiden käsityksiä olen kartoittanut kyselylomakkeella, kun taas opettajien käsityksiä olen selvittänyt lyhyiden haastatteluiden avulla. Lisäksi olen havainnoinut oppilasryhmien oppitunteja saadakseni oman käsityksen ryhmien ja opettajien toiminnasta. Analyysimetodina olen käyttänyt fenomenografiaa, jossa olennaista on raportoida, mitä eri käsityksiä informanteilla on tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä.
Tutkimustulokseni osoittavat, että yli puolet aineistoni kuudesluokkalaisista kokee vahvaa toimijuutta ruotsin oppimisessaan ja kertoo myös näyttävänsä sitä tunneilla. Kuitenkin aineistossa esiintyy myös oppilaita, jotka tuntevat vahvaa toimijuutta, mutta kertovat näyttävänsä sitä melko vähän, sekä oppilaita, joilla on negatiivinen käsitys toimijuudestaan. Tulosten perustella voidaan myös todeta, että mitä positiivisempi käsitys oppilaalla on toimijuudestaan, sitä useampia tehtävätyyppejä hän näkee hyödyllisenä oppimiselle. Oppilaiden käsityksen mukaan heidän toimijuuttaan edistävät sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon liittyvät tekijät, kun taas toimijuutta rajoittavat tekijät liittyvät useimmiten motivaation puutteeseen, alhaiseen vireystilaan tai sosiaalisiin tekijöihin luokassa. Tarkasteltaessa opettajien käsityksiä tulee ilmi, että kaikki kolme opettajaa yhdistävät toimijuuden oppilaan aktiiviseen rooliin oppimisessa, mutta heidän käsityksissään toimijuuden luonteesta esiintyy myös joitakin eroja. Lisäksi voidaan todeta, että oppilaiden ja opettajien käsitykset toimijuudesta ovat melko yhteneväisiä.
Avainsanat: toimijuus, ruotsi, käsitykset, kieltenopetus
Sini Souru
Att lära sig svenska eller att bli undervisad i språket? Sjätteklassares och lärares uppfattningar om aktörskap i svenskinlärningen. Pro gradu -tutkielma. Viestintätieteiden tiedekunta. Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot. Tampereen yliopisto. 2018.
LINKKI:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/103391
YHTEYSTIEDOT:
Sini Souru, sini.souru(a)gmail.com