Kieli oppimisessa – Language in Learning
Sisältö:
Esipuhe (s. 9-10)
I Opetussuunnitelmia ja oppikirjoja
Merja Kauppinen. Käsityksiä kielestä äidinkielen opetussuunnitelmissa. (s. 13-32)
Hilkka Stotesbury. Englannin opetuksen uusjako – mitä tutkinnonuudistus sai aikaan kielikeskuksessa. (s. 33-52)
Salla Lähdesmäki. Intertekstuaalinen näkökulma englannin oppikirjoihin. Kuinka tekstilajivaikutteet nivoutuvat oppikirjatekstiin? (s. 53-71)
II Käytänteitä ja käyttöympäristöjä
Peppi Taalas, Mirja Tarnanen & Ari Huhta. Oppilaat ja opettajat kielten ja tekstien käyttäjinä koulussa ja vapaa-ajalla – kartoitustutkimuksen suunnittelu ja toteutus. (s. 75-91)
Anu Hirsiaho, Sari Pöyhönen & Johanna Saario. Maahanmuuttajat suomalaista yhteiskuntaa lukemassa – lukemisen ja kirjoittamisen etnografiaa paperimaassa. (s. 93-113)
Pirkko Muikku-Werner. Kärsii, ei kärsi – parisuhde ja kaksikielisyys. (s. 115-136)
Leena Kuure & Elina McCambridge. Networks and Place – A Study of Online Activities in Two Focus Groups. (s. 137-155)
Arja Piirainen-Marsh & Liisa Tainio. Jäljittely vuorovaikutteisena keinona oppia toista kieltä videopelitilanteissa. (s. 157-179)
III Kielenoppimisen kysymyksiä
Håkan Ringbom. Actual, Perceived and Assumed Cross-Linguistic Similarities in Foreign Language Learning. (s. 183-196)
Mirja Tarnanen. Testiaineistosta kielenoppijakorpukseksi. (s. 197-213)
Riikka Ullakonoja, Hanna Kärkkäinen & Viola de Silva. Havaintoja venäjän kielen lukupuhunnan sävelkulun ja spontaanin puheen jaksottelun oppimisesta. (s. 215-231)
Åsa Nordqvist Palviainen. What is Beneath the Surface? Comparing the Product and Process in L2 Texts Written by University Students. (s. 233-249)
Minna Palander-Collin. Millaista englantia ylioppilaat kirjoittavat? Haasteita englannin yliopisto-opetukseen. (s. 251-268)
Maija Grönholm. Idiomien ja kollokaatioiden oppimisjärjestys suomen kielessä (L2). (s. 269-286)
IV Kielenoppijoiden käsityksiä
Annekatrin Kaivapalu. Äidinkieli vieraiden kielten opiskelussa – etu vai haitta? Oppijoiden käsityksiä lähdekielen vaikutuksesta kohdekielen oppimiseen teorioiden ja tutkimustulosten valossa. (s. 289-309)
Hannele Dufva, Riikka Alanen, Paula Kalaja & Kati Surakka. ”Englannin kieli on jees!” Englannin kielen opiskelijat muotokuvassa. (s. 311-329)
Carola Karlsson-Fält & Minna Maijala. Kieltenopettaja ja kielen oppiminen – mitä opiskelijat arvostavat opettajassa? (s. 331-350)
Raija Elsinen. Kielikeskusopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä kielitaidon itse- ja vertaisarvioinnista. (s. 351-369)
Ari Huhta. Itsearviointi osana kielitestiä – tutkimus käyttäjien suhtautumisesta tietokoneen antamaan palautteeseen kielitaidon itsearvioinnista. (s. 371-388)
Sabine Grasz. Subjektive Theorien über Mehrsprachigkeit. (s. 389-404)