Afinlandia 2013

Väitöskirjapalkinto

Elina Tapio

A Nexus Analysis of English in the Everyday Life of FinSL Signers: A Multimodal View on Interaction (Neksusanalyyttinen tutkimus englannin kielestä viittomakielisten arjessa: multimodaalinen näkökulma vuorovaikutukseen)

Vaikka Suomi on yksi kuurojen opetuksen, viittomakielialan ja vieraiden kielten opetuksen edelläkävijämaista, viittomakielisten englannin kielen oppiminen ja opetus on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle. Samalla ovat jääneet huomiotta englannin kielen monikieliset ja monikanavaiset käyttötavat.

Laajan etnografisen aineiston kautta tämä väitöskirjatutkimus toi esille, että viittomakieliset käyttävät englannin kieltä monenlaisissa visuaalisissa ja kehollisissa muodoissa, esimerkiksi sormiaakkosviittomin sormitettuina sanoina ja huuliossa eli äänettömästi sanoja huulilla muodostaen. Vuorovaikutustilanteiden yksityiskohtainen tarkastelu toi myös ilmi, kuinka viittomakieliset muokkaavat kielellisiä ja ei-kielellisiä resurssejaan toiminnan tavoitteen, tilan ja toiminnassa käytetyn teknologian ehdoilla.

Kurkistus koulun ulkopuolelle toi esille, että toimijat käyttivät vapaa-aikanaan paljon erilaisia medioita, kuten Internetiä, video- ja tietokonepelejä sekä erilaisia tietokoneohjelmia. Englannin kieli oli näissä tilanteissa vahvasti läsnä, mutta haastatteluissa kävi ilmi, etteivät toimijat itse olleet kuitenkaan läheskään aina tietoisia tästä. He eivät myöskään nähneet arjessa käyttämänsä englannin yhteyttä englannin kielen opiskeluun koulussa. Tutkimuksen myötä osallistujat tulivat tietoisiksi englannin kielen käytöstään ja resursseistaan, millä voi nähdä olevan positiivisia vaikutuksia kielen oppimiseen.

Neksusanalyysiä tekevä tutkija on kiinnostunut myös laajemmista, vakiintuneista käsityksistä, jotka liittyvät tutkimuksen kohteena olevaan toimintaan. Kuurojen yhteisön ulkopuolinen ihminen helposti ajattelee, että englannin kieltä on lähes mahdotonta oppia, jos sitä ei kuule “kaikkialla, leffoissa ja musiikissa”. Tämä käsitys oli läsnä useissa aineistoissa, mutta tutkimuksessa ja tutkimuksen kautta tuli esille myös vaihtoehtoinen diskurssi viittomakielisten englannin kielen käytöstä ja oppimisesta: englannin kieli ei viittomakielisten arjessa esiinny vain teksteinä kirjoissa, vaan se on aktiivisessa käytössä esimerkiksi surffattaessa verkkosivuilla ja visuaalisissa peliympäristöissä sekä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa juuri sormiaakkosviittomien, huulion ja muiden kehollisten kommunikointikanavien kautta. Käytänteet, joissa eri kommunikointikanavat ja kielet limittyvät yhteen – esimerkiksi englanninkielisen sanan sormitus sormiaakkosviittomin – luovat mielenkiintoisia yhteyksiä viitotun ja kirjoitetun kanavan välille.

Tutkimukseni perusteella olen päätellyt, että viittomakielisissä yhteisöissä syntyy käytänteitä, joissa aktiivisesti muokataan ja yhdistellään semioottisia resursseja kielten kanssa toimittaessa. Jatkotutkimuksessa on tavoitteenani tarkastella, millaisia monikanavaisia ja monikielisiä käytänteitä on käytössä suomalaisen viittomakielen oppiaineen opiskelijoilla Jyväskylän yliopistossa, sekä millä tavalla akateemiset ja institutionaaliset tilat mahdollistavat tai kenties rajoittavat näiden käytänteiden syntyä ja käyttöä.

Elina Tapio

FT Elina Tapio työskentelee tutkijatohtorina viittomakielen keskuksessa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksessa.

Väitöskirja on saatavilla verkossa:

Tapio, E. 2013. A nexus analysis of  English in the everyday life of FinSL signers – a multimodal view on interaction. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

 

Pro gradu -palkinto

Sanni Koskela

Työhakemus tekstilajina (2013)

Tutkin pro gradussani työhakemuksia tekstilajin käsitteen kautta. Tutkimuksessani selvitän, miten työhakemus kielellisesti rakentuu, millaisia funktionaalisia osia siihen kuuluu ja mitkä ovat työhakemuksen tekstilajin vähimmäisehdot. Tarkastelen myös muita työhakemuksessa läsnä olevia tekstilajeja ja pohdin lajien vuorovaikutteisuutta.

Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Säätelytekstiaineisto sisältää kahdeksan julkaistua työnhakuopasta, kolme verkosta poimittua työhakemusmallia sekä kaksi asiantuntijahaastattelua. Työhakemusaineisto koostuu 30 työhakemuksesta, jotka ovat 20 eri henkilön kirjoittamia. Informantit ovat eri ikäisiä, kuitenkin enimmäkseen alle 30-vuotiaita, ja hakemuksilla haetut työpaikat edustavat erilaisia toimialoja.

Tekstilajin määritelmässä painotan Swalesin tapaan viestinnällistä päämäärää. Lisäksi keskiössä ovat prototyyppisyys ja tekstilajin sosiaalis-dynaaminen luonne. Analysoin työhakemusten rakennetta Swalesin (1990) vaiheanalyysin keinoin hyödyntäen myös Hasanin (1989) ajatuksia genren rakennepotentiaalista. Rakenteen lisäksi tutkimuksen näkökulma laajenee myös tekstilajien välisiin suhteisiin, jolloin tarkastelussa on työhakemuksen intertekstuaalisuus, työhakemushybridit sekä työhakemus osana promotionaalista genreyhdyskuntaa.

Säätelytekstien rakenneanalyysin perusteella työhakemus rakentuu seuraavista funktionaalisista vaiheista: 1) muodollisuudet, 2)tehtävänimike, 3) työnantajaviittaus, 4) fakta, 5) itsearvio, 6) toive, 7)lopetus ja 8) liitteet. Vaiheet esiintyvät tavallisesti edellä mainitussa järjestyksessä. Säätelytekstien ja työhakemusten analyysin perusteella työhakemuksen pakollisia vaiheita ovattyönantajaviittaus ja fakta sekä erittäin yleisiä itsearvio, toive ja lopetus. Deiktiset ja metatekstuaaliset vaiheet muodollisuudet, tehtävänimike jaliitteet jäävät vaihtoehtoisiksi elementeiksi.

Työhakemuksen olomuotoon vaikuttavat vahvasti kirjeen ja sähköpostiviestin tekstilajit, joiden läsnäolon vahvuus riippuu muodollisuuksien ja tehtävänimikkeen eksplikoimisesta. Työhakemus voi myös sekoittua muihin tekstilajeihin, kuten PowerPoint-esityksen tai lehtiartikkelin genreen. Tällaiset erikoisemmat työhakemushybridit kertovat joko genren uudistamisesta tai hallitsemattomuudesta. Työhakemuksen leipätekstin alkuvaihe työnantajaviittaus ja päätösvaihe toive kytkevät tekstilajin osaksi intertekstuaalista genreketjua. Työhakemuksella on promotionaaliset tavoitteet, mutta markkinoiva diskurssi on enemmän läsnä työhakemusten säätelyteksteissä kuin varsinaisissa työhakemuksissa.

Fennistiikassa ei ole aiemmin tutkittu työhakemuksia. Nämä ja muut työnhaun tekstilajit tarjoavatkin lingvisteille monia jatkotutkimusaiheita, esimerkiksi tiettyjen alojen tai ikäryhmien työhakemusten erityispiirteet tai työnhakuprosessin tarkastelu genreketjuna tai genresarjana.

Sanni Koskela

FM Sanni Koskela työskentelee kustannustoimittajana Otavassa.

Tutkielma on saatavilla verkossa:

Koskela, S. 2013. Työhakemus tekstilajina. Helsingin yliopisto.