Tämä väitöstutkimus keskittyy suomen kielen oppimisen mahdollisuuksiin siivoustyössä, joka on maahanmuuttajien yleisin työ Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä mahdollisuuksia ja rajoitteita suomen kielen oppimiselle siivoustyössä on, miten työyhteisö tukee kielenoppimista ja mitkä tekijät edesaut-tavat ja mitkä tekijät rajoittavat kielenoppimiseen investoimista työssä. Oppimisen mahdollisuuksia tutkitaan ekologisesta näkökulmasta yksilön ja häntä ympäröivän sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön välisinä vastavuoroisina suhteina – tarjoumina (affordance). Huomiota kiinnitetään myös työyhteisön tarjoamaan oikea-aikaiseen tukeen (scaffolding) ja kielenoppimiseen investoimiseen (investment). Työn metodologisena viitekehyksenä sovelletaan neksusanalyysia, joka pohjautuu kriittisen diskurssintutkimuksen, kielellisen antropologian ja vuorovaikutuksellisen sosiolingvistiikan tutkimusperinteisiin. Tutkimuksen aineisto on kerätty etnografisella otteella kahdessa siivouskohteessa, ja se sisältää haastatteluja, havainnointeja, kenttämuistiinpanoja, valokuvia sekä ääni- ja videotallennettuja vuorovaikutustilanteita. Tulokset on raportoitu neljässä tutkimusartikkelissa. Ne osoittavat, että suomen kielen oppimisen mahdollisuudet siivoustyössä ovat rajalliset, koska työ on luonteeltaan rutiininomaista ja ulkoistettujen siivouspalvelujen rakenteet rajoittavat kielenkäyttöä siivoustyössä. Pääsy oppimisen mahdollistaviin tarjoumiin ja näiden tarjoumien pedagoginen laatu riippuvat pitkälti työyhteisöstä. Parhaassa tapauksessa työyhteisö tarjoaa niin kielellistä kuin kehollistakin tukea suomea toisena kielenään puhuville työntekijöille. Tutkimuksessa tunnistettiin toisen kielen oppimisen mahdollistava sosiaalisen toiminnan kehä: oppimisen edellytyksenä on merkityksellisten tarjoumien havainnoiminen ja hyödyntäminen, tarjoumia avautuu lisää työyhteisön tuella, ja oppijoiden myönteinen positioiminen sekä merkitykselliset urasuunnitelmat motivoivat heitä investoimaan kielenoppimiseen työssä. Korkeasti kouluttautuneitakin maahanmuuttajia positioidaan kuitenkin suorittavan tason työhön matalapalkka-aloille, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan panostaa tarkoituksenmukaisesti ammatillisen kielitaitonsa kehittämiseen. Maahanmuuttajien ohjaaminen heitä kiinnostaville ja tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille tukisi tavoitesuuntautunutta kielenoppimista.
Maiju Strömmer, Jyväskylän yliopisto.
Linkki: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7265-3
Yhteystiedot: maiju.strommer(at)jyu.fi