Kielipolitiikka ja kieli-ideologiat monikielisessä ruotsinsuomalaisessa kouluyhteisössä
Tutkielma on etnografinen tapaustutkimus monikielisen ruotsinsuomalaisen yläkoulun kielipolitiikasta ja kieli-ideologioista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena kouluyhteisön kielipolitiikka näyttäytyy sen jäsenten kuvauksissa. Lisäksi tarkastellaan, millaisia kieli-ideologioita näistä kuvauksista on luettavissa.
Tutkimuksen kohteena on Ruotsissa urbaanissa ympäristössä sijaitseva ruotsinsuomalainen yläkoulu, jonka profiilion kaksikielinen ja -kulttuurinen. Tutkielman aineisto koostuu kouluyhteisön jäsenten nauhoitetuista ja litteroduista etnografisista teemahaastatteluista sekä niitä tukevista osallistuvan etnografisen havainnoinnin osana kerätyistä kenttäpäiväkirjamerkinnöistä. Tutkimuksen informantteina toimii kahdeksan 13–15-vuotiasta yläasteen oppilasta, viisi aineenopettajaa ja kaksi rehtoria.
Tutkielma on sosiolingvistinen, ja sen tutkimusote on etnografinen ja aineistolähtöinen. Se kiinnittyy monikielisyyden ja kielipolitiikan tutkimuksen kenttään, ja siinä monikielisyys nähdään sosiolingvistisesti kieleilynä eli dynaamisena, kielirajat ylittävänä toimintana ja yksilöt eri resursseja joustavasti käyttävinä kieleilijöinä. Etnografisen kielipolitiikan tutkimuksen näkemys kielipolitiikasta prosessina, johon myös kieliyhteisön jäsenet osallistuvat, on tutkielmassa keskeinen.
Aineistoa lähestytään kvalitatiivisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin käytänteiden avulla. Kielipolitiikan tarkastelun pohjana toimii kvalitatiivinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineiston yhtäläisyyksiä ja eroja hahmotetaan ja niistä muodostetaan suurempia yhtenäisiä teemoja. Tämän jälkeen aineistoa analysoidaan diskursiivisesti siinä aktivoituvien kieli-ideologisten diskurssien eli kouluyhteisön jäsenille yhteisten merkityksellistämisen tapojen selvittämiseksi.
Tutkimuksessa kouluyhteisön kielipolitiikka näyttäytyy viiden keskeisen teema-alueen kautta. Kielipolitiikkaa määrittää kaksikielisyyttä laajempi dynaaminen monikielisyys, oppilaan aktiivinen toimijuus sekä näkymätön monikielisyyden eteen tehtävä työ. Myös suomen kielen asemaan ja sen säilyttämiseen liittyvä suojelun ja sääntelyn teema ja ristiriitainen käsitys ruotsinsuomalaisuudesta ovat kielipolitiikan muodostumisessa keskeisiä. Tutkielmassa havaitaan myös, että suomen ja ruotsin kielten erilaiset ja eriytyneet asemat kouluyhteisöä ympäröivässä yhteiskunnassa ilmenevät myös kielipolitiikan eri osa-alueilla: ruotsin asema yhteiskunnallisena akateemisena kielenä korostuu, kun taas suomi muodostuu enemmänkin oman identiteetin kieleksi ja yhteydeksi juuriin, mikä vastaa aiemmankin tutkimuksen löydöksiä.
Tutkimuksen kohteena olevankouluyhteisön kielipolitiikan taustalta on luettavissa neljä erilaista kieli-ideologiaa: kieli oikeutena ja velvollisuutena, kieli identiteetin rakentajana, kieli välineenä ja kieli ongelmana. Näistä kolme ensimmäistä aktivoituvat ennen kaikkea kouluyhteisön sisällä, kun taas kieli ongelmana -ideologia näyttäytyy pikemminkin ympäröivän yhteiskunnan historian ja kielipolitiikan heijastuksina. Kouluyhteisön jäsenten haastatteluissa kieltä ja monikielisyyttä kuvaillaan usein myös rikkautena tai muunlaisena vahvuutena. Kieli rikkautena ei kuitenkaan muodostu analyysissa omaksi kieli-ideologiakseen, sillä sitä tarkennetaan usein kertomalla, miksi kieli on rikkaus tai mitä tämä positiivisuus mahdollistaa, mikä aktivoi jonkin edellä mainituista kolmesta kieli-ideologisesta diskurssista.
Tutkimuksessa havaitaan myös kouluyhteisössä käytävän jatkuvaa kieli-ideologista neuvottelua siitä, kenellä on oikeus eri resursseihin ja kenellä valtaa määritellä niiden käyttöä. Kieli-ideologiseksi prosessiksi hahmottuu myös itsen ja muiden asemoiminen kielen kautta, ja haastatteluaineistossa onkin havaittavissa neuvottelua siitä, kenelle erilaiset resurssit kuuluvat ja kuka voi kutsua itseään esimerkiksi ruotsinsuomalaiseksi.
Avainsanat: monikielisyys, kieleily, kielipolitiikka, kieli-ideologia, etnografia, laadullinen sisällönanalyysi, diskurssianalyysi, tapaustutkimus, yläkoulu
Karoliina Möttönen, karoliina.mottonen(ät)gmail.com
Linkki: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20191261/